Kesällä 2024

KESÄTEATTERISSA

TOINEN PULLO CAVAA
Esitykset:
26.7. klo 19 ensi-ilta
27.7. klo 14 ja 18
28.7. klo 14 ja 18
2.8. klo 19
3.8. klo 14 ja 18
3.8. klo 14 ja 18



TAIDENÄYTTELY

Taiteilijat:
julkaistaan myöhemmin

Seleentakuset

Käyntejä kotisivuilla:355916 kpl

Uusimmat kuvat

Valkean ruusun tarina

Valkean ruusun tarina eli Unelmat ihmisen on musiikkinäytelmä, jonka on kirjoittanut Mirja Raes. Sitä esitettiin Ikaalisten Röyhiön kylätalon pihapiirissä 10 kertaa 29.6. - 18.7.2010. Projekti pääsi katsojatavoitteeseensa, sillä Valkean ruusun tarinan näki lähes 2500 katsojaa. 

Näytelmän ohjasi Kalevi Riihimäki, ja musiikin ohjauksesta vastasi Lasse Hämekoski. Mukana oli soittajia, laulajia ja kymmeniä harrastajanäyttelijöitä.

Valkean ruusun tarina sijoittui reilun sadan vuoden takaiseen aikaan Ikaalisissa. Kyrösjärven rantaan kokoonnuttiin milloin vastaanottamaan Prutkulta tulijoita, milloin juoruamaan ja tanssaamaan, milloin hyvästelemään rapakon taakse lähtijöitä. Nuori isäntä Johannes mieli myös Ameriikkaa katsomaan, ja Jees-Valton matkakertomukset nostattivat matkakuumetta entisestään. Kotikylän tytöt jäivät kaipaamaan. Mitä, kun Johannes palasikin ameriikkalainen missi mukanaan?

Ennen kuin häävalssi soi, tanssattiin monet tanssit – ja yhden sun toisen unelmat ja salaisuudet paljastuivat.

Valkean ruusun tarina oli kesäinen, paikallishistoriaa välähdyttävä, surullinen ja iloinen musiikkinäytelmä. ”Meitillä kaikilla on unelmat. Joskus niihin uskoo ittekki,” toteaa pollea Jees-Valto. Varttuneemman Mäkiskän näkökulma olitoinen: ”Nuaret kiärtee tanssaamisen peräs. Täs iäs tuntuu kahvee ja piparit paremmalta!”

Harjoitusten edistymistä voi seurata tämän kuvakollaasin avulla: Kuvakollaasi Valkean ruusun harjoituksista.

Aamulehden Kesäkatsoja kirjoitti perjantain 16.7.2010 lehdessä seuraavasti:

Sahti, nyrkit ja tanssi tekevät kesänäytelmän

Ikaalisten Röyhiöön on rakennettu suomalaisen kesäteatterin peruspilari, 1900-luvun alkupuolen maalaiskylä. Siellä ryypiskellään, tapellaan ja tanssitaan sekä haaveillaan tiketistä Amerikan laivaan.

Valkean ruusun tarinan käsikirjoituksessa on tavanomaisuudestaan huolimatta yksi suuri vahvuus. Se antaa lähikylistä kootuille harrastajanäyttelijöille kosolti tilaa hersyvään huumoriin sekä lukuisiin pieniin musiikkiesityksiin.

Erityisesti viihdyttää kohtaus, jossa Amerikassa käynyt Jees-Valto (Ari Heiska) laulaa Hiski Salomaan tunnetuksi tekemää Lännen lokaria ja lausuu ajatuksen: "Unelmat ovat joskus todellisuutta voimakkaampia."

Mieleenpainuvin hetki on se, kun satamaan rantautuu Amerikan-laiva, josta putkahtaa upeasti puvustetut piiat ja rengit sekä hienostuneet suomenruotsalaiset. 

Lavastus ansaitsee erityisen kiitoksen. Sympaattiseksi nikkaroitu laiva ja keväällä näyttämölle rakennettu oikea hirsitölli helpottavat tarinaan uppoutumista. 

Käsikirjoituksen heikkous on tarinan varsinaisen ytimen puuttuminen. Amerikan raitilta palanneen Johanneksen (Esko Veijalainen) pitäisi hankkia morsian, mutta käsikirjoitus ei osaa tehdä heilan valinnasta loppuhuipennuksen arvoista draamaa.

Kesäelämyksiä kaipaava viihtyy loppuratkaisusta huolimatta näytelmän parissa mainiosti.

Teksti: Ville Vaarne/Aamulehti


 

Musiikki kantaa ihmisten unelmia

Unelmat ihmisen eli Valkean Ruusun tarina on musiikkinäytelmä. Sen aikana kuultiin parisenkymmentä laulua. Niistä suurin osa oli tuttuja ikaalilaisia pelimannisäveliä, mutta joukossa oli myös varta vasten tähän näytelmään tehtyjä sävellyksiä.

Musiikin ohjauksesta vastsi tuttuun tapaan Lasse Hämekoski. Laulajina oli Ikaalisten mieskuorolaisia ja näyttelijöitä. Elävää musiikkia tarjoili kaksi harmonikkaa ja viulu.

Valkean ruusun tarinassa kuultiin mm. 

  • Koskisen Sakarin valssi
  • Lännen lokari (1., 3. ja 4. säkeistö)
  • Valkea Ruusu g-molli
  • Lähtölaulu Amerikkaan
  • Kitin Aksun polkka
  • Eräsen Ollin polkka
  • Vainionpään Kallen polkka
  • Marssilaulu ja pikkuryssä
  • Ranteen Valeen polkka
  • Hiljan laulu (viimeinen osa Valkeasta Ruususta)
  • Oi, Herra, jos mä matkamies maan ja Ratki taivaassa
  • Iitin Tiltu
  • Lapsuuden maa
  • Poijat ne meni niitylle (piirileikki)
  • Serenadi
  • Häämarssi
  • Valkea Ruusu c-molli

Valkea ruusu on kansansävelmä, johon on sanat tehnyt Mirja Raes. Laulua pidetään Ikaalisten kunnallislauluna.

Valkea ruusu -valssin voi kuunnella etukäteen esim. YouTubesta. Tätä linkkiä klikkaamalla soi Eero Avenin tulkinta valssista: http://www.youtube.com/watch?v=ruy6S5pqGlc.

Valkean ruusun sanat ovat kauniin kesäiset:

VALKEA RUUSU

Silmies loisteen, kun ens kerran näin, 
minä nuoruutes, kauneutes lumoihin jäin.
ja juhannusvalssihin sinut kun hain,
niin hiuksiltas valkoisen ruusun sain.

Ruusu tuo kuihtui ja pois kukan heitin,
juhannustyttöä unhoita en.
Tieni taas jälleen sun luoksesi veikin,
silmies loistetta kaipailin.

Suvessa suurin on juhannusjuhla,
elämä meillä myös parhaimmillaan.
Aurinko lämpöä, valoa tuhlaa,
valkeat ruusut ne tuoksuaan.

Morsiuskimpuksi ruusuja hain,
kun tyttösen kauneimman omaksein sain.
Ja juhannusvalssihin sinut taas vien,
on alku tää yhteisen elämäntien.

Valkoinen huntusi, valkoiset ruusut,
päivämme kirkas ja pilvetön on.
Minulle, minulle yksin vain kuulut.
Häävalssin hurma on haihtumaton.
Muistathan, tyttöni, arkiset päivät,
ruusujen tuoksun vie kauaksi pois.
Jäljelle rakkaus, kiintymys jäävät.
Niinhän, oi Valkea Ruusuin mun.

 

Kuvassa musiikin ohjaaja Lasse Hämekoski.

lasse_kuin_aleksis_kivi.jpg


Lehtijuttuja Seleentakusista tai Valkean ruusun tarinasta

 


 

Ikaalisten seudun Matkailu (talvella 2009) / toimittaja Päivi Seppälä:

Mirja Raeksen kotiseutunäytelmä Seleentakusten kesänäyttämölle

Seleentakusten kesäteatteri toteuttaa varmasti monien toiveen tuodessaan kesällä 2010 esitykseen ikaalilaisen Mirja Raeksen (1933—2008) kirjoittaman kotiseutunäytelmän. ″Valkean Ruusun runoilijaksi″ nimetty opettaja kirjoitti yhteensä 10 koko illan kotiseutunäytelmää, joita esitettiinSata-HämeSoi –festivaalissa: Valkea Ruusu, Kolmen kihlan markkinoilla, Soittajan taival, Aarnivalkeitten aikaan, Unelmat ihmisen, Lemmenkuja, Kesän kaikuja, Suvesta suveen, Poluilta valtateille ja Soitto on suruista tehty. Näytelmien teemana on rakkaus kotiseutuun. Näytelmissä soi musiikki, paljolti ikaalilaisten sävelmät, joihin sanoja on kirjoittanut—Mirja Raes.

Kolmen kyläseuran, Röyhiön, Luhalahden ja Seitsemisten kylien Seleentakuset tekivät päätöksenensi kesän näytelmästä syyskuulla. Mirja Raeksen näytelmäkäsikirjoitukset kiersivät kylillä luettavana. —Vielä emme ole ratkaisseet, minkä näytelmistä esitämme, kertoivat Seija Tuominen, Esko Veijalainen ja Matti Järvenpää syyskuulla. Heidän ajatuksensa olisi tuoda useita Mirja Raeksen musiikkinäytelmiä esille tulevaisuudessa.

—Pyyntö saada Mirjan näytelmiä esille ilahduttaa meitä. Uskon, että myös Mirja olisi hyvin tyytyväinen, sanoo Annamari Raes. Tyttärelle äidin teksteistä ovat jääneet mieleen kotiseudunhistoria, kiva huumori ja ihmistentuntemukset. —Ja äitihän kirjoitti näytelmät Ikaalisten murteella.

—Seleentakusten ajatus on erinomainen. Mirjan näytelmät ovat hienoa paikallista perinnettä. Ne ansaitsevat tulla uudelleen esitetyiksi, Sata-Häme Soi –festivaalin toiminnanjohtaja Sirpa Sippola toteaa. Mirja Raes toimi merkittävällä tavalla Sata-Häme Soi –festivaalin hyväksi. Sirpa Sippola painottaa, että hänen näytelmillään oli suuri merkitys harmonikkajuhlalle, jonka ohjelmistossa niitä esitettiin 1980—90-luvuilla.

 


 

Ikaalisten seudun Matkailu (kevät-talvi 2010) / Päivi Seppälä:

Seleentakuset kertovat Valkean Ruusun tarinan

Intoa kuin pienessä kylässä - tai peräti neljältä kyläkunnalta pullistelee Röyhiön kylätalo tammikuulla, kun Seleentakusten kesäteatteri käynnistää kesän 2010 näytelmäharjoittelua. Seleentakusissa yhdistävät voimansa Röyhiön, Luhalahden ja Tevaniemen kyläseurat ja Seitsemisten kylät Ikaalisten Kyrösjärven itäpuolelta. Neljänteen yhteiseen näytelmäkesään aihe löytyi kuitenkin Kyrösjärven länsipuolelta. Ensi kesänä Seleentakusten näyttämöllä kerrotaan Valkean Ruusun tarinaaeli Unelmista ihmisen. Näytelmän on kirjoittanut sama ikaalilainen, jonka kynästä ovat myös Ikaalisten kunnallislaulun sanat: Mirja Raes, opettaja, monien laulujen ja näytelmien kirjoittaja, joka oli koskettavaien tarinoiden ja sydämen tuntojen ja myös ikaalilaisen murteen tyylinikkari.

"Silmäsi loisteen kun ens kerran näin minä nuoruutes, kauneutes lumoihin jäin. Ja juhannusvalssihin sinut kun hain niin hiuksiltas valkoisen ruusun sain."

Unelmat ihmisen -näytelmän ohjaa Seleentakusten kesäteatteriin riitialalainen pitkänlinjan harrastajanäyttelijä Kalevi Riihimäki, jolle kylänäyttämö tuli tutuksi jo viime kesänä.

Kalevi Riihimäen mukaan näytelmän ohjaus antaa mukavasti haasteita. Niin erilaiset olivat näyttämöolot, joihin Mirja Raes Valkean Ruusun tarinaa kirjoitti 1980-luvun puolivälin aikoihin. Ikaalinen Sali on toista kuin Seleentakusten kesäinen ulkoteatteri.

Jo tammikuulla Kalevi Riihimäellä on kuitenkin suunnitelmaa pitkälle mietittynä siitä, miten tarinanpätkät sidotaan toisiinsa niin, että näytelmä etenee jouhevasti, ja miten tarinaa ryyditetään niin, että yleisö pääsee välillä turisemaan kuulumisia kahvitauolle.

Seleentakulaisten joukossa Kalevi Riihimäki on kuin kotonaan. Joukosta löytyvät tekijät kuin luonnostaan Valkean Ruusun rooleihin.

Musiikki soi Valkean Ruusun tarinassa kauniisti. Kapellimestarin manttelin pukee jälleen ylleen monitaitoinen musiikkimestari, ikaalilainen Lasse Hämekoski. -Tässä näytelmässä on yli 20 laulua, Lasse Hämekoski ynnää yhteen.

Näytelmässä soi ikaalilaisia pelimannisäveliä, mutta löytyypä joukosta myös kappaleita, jotka on tehty varta vasten. Nimet ovat monelle tuttuja: Mirja Raes on kirjoittanut sanat Vesa-Matti Tastulan sävellyksiin. Entinen ikaalilainen vaikuttaa nykyään Enontekiössä.

Tarinalle ja sävelille löytyy varmasti ystäviä niistä monista, jotka nauttivat Mirja Raeksen kirjoittamista kotiseutunäytelmistä Sata-Häme Soi -juhlilla 1980 - 1990 -luvuilla. Ystäviä on Seleentakusilla jo kolmelta menestyksekkäältä kesältä. Uusia ystäviä tuo musiikki.

Valkean ruusun tarinaa ja säveliä muistelevat hyräillen jo monet, monet avioparitkin.

"Valkoinen huntusi, valkoiset ruusut, päivämme kirkas ja pilvetön on. Minulle, minulle yksin vain kuulut. Häävalssin hurma on haihtumaton."

 


 

Pohjois-Satakunta / Päivi Seppälä:

Seleentakuset kertovat Valkean Ruusun tarinan

Silmäsi loisteen kun ens kerran näin

minä nuoruutes, kauneutes lumoihin jäin.

Ja juhannusvalssihin sinut kun hain

niin hiuksiltas valkoisen ruusun sain.

Seleentakusten kesäteatterissa soi Ikaalisten kunnallislaulu kotiseutukirjailija, opettaja Mirja Raeksen kauniina sanoina. Röyhiön, Luhalahden ja Tevaniemen kyläseurat ja Seitsemisen kylät kertovat ihmisten unelmista ja Valkean Ruusun koko tarinan Mirjan mainiona näytelmänä. Näytelmän ohjaa riitialalainen pitkän linjan harrastajanäyttelijä Kalevi Riihimäki, jolle kylänäyttämö tuli tutuksi jo viime kesänä. Kalevi otti haasteen mielellään vastaan. –Mirjan teksti on niin hyvää, ettei sitä muutella. Yksi kohtaus lisätään, jotta esitykseen saadaan luontevasti väliaika, tuumaa ohjaaja ja ihastelee neljän kylän intoa yhteisen kesänäytelmän hyväksi.

Musiikkia kesäinen esitys sisältää jälleen runsaasti. Valkean Ruusun kauniit keinahdukset kantavat näytelmäää, mutta silti musiikin ohjaajaLasse Hämekoski pidättelee viime minuuteille saakka, ennen kuin valssi soi täysin palkein.

Kauniita, herkkiä lauluja löytyy esityksestä silti enemmänkin. Lasse Hämekoski on kuvaillut kotiseutua ja kotiseudun kaipuuta omassa laulussaan. Lassen ajatukset siitä, miltä tuntuu, kun ”lapsuuden maani mä vielä nähdä saan”, puhuttelevat varmasti monia.

Pelimanneiksi Seleentakusten esityksiin ovat löytyneet jämijärveläinenHeikki Huhtasalo ja nuori ikaalilainen Akusti Riihimäki hanureineen sekä viulunsoittaja Kosti Huhtasalo Parkanosta. –Kirveelläkään ei minua saa rooliin, jossa pitäisi sanoa jotakin, mutta soittamiseen suostuin, tuumaa jämijärveläinen harmonikkataituri Heikki Huhtasalo.

Valkean ruusun tarina kertoo kesäisistä tapahtumista, joihin liittyy hauskuutta ja haikeutta, rakkauden iloa ja pettymystä. Tarinaa kerrotaan lähes 30 näyttelijän voimin. Kantavana on kysymys siitä, kenet suosittu isäntä Johannes valitsee vaimokseen. Rempseää Almaa veikkaa kylä, mutta ilman mielitiettyä on myös Hilja.

Näitä rooleja esittävät Esko VeijalainenMarja Nurminen ja Maarit Kontio, kaikki kolme tuttuja Seleentakusten kesäteatterista myös viime kesältä. –Yrittäjänä teen yksinäisiä työrupeamia. Kylien yhteinen näytelmäharrastus on minulle tervetullutta yhteistyötä ihmisten kanssa. Näytelmä on kylän yhteinen puheenaihe. Siitä puhutaan aina, kun kierrän taloissa puhumassa ajankohtaisesta jätevesiasiasta. Hyvää syntyy kylille, kun yhdessä tehdään, Esko Veijalainen tuumaa.

Marja Nurmisella on Seleentakusten Valkeassa ruusussa monta tehtävää, sillä hän vastaa myös puvustuksesta. Myös ajatus Mirja Raeksen musiikkinäytelmien esittämisestä on lähtöisin Marjalta. –Mirjan teksti sopii Seleentakusten harrastajaporukalle. Näen ikaalilaisena kulttuuritekona sen, että Mirja Raeksen näytelmät esitetään uudelleen.

Unelmat ihmisen, Valkean Ruusun tarinan esitykset alkavat Röyhiön kylätalon pihalla juhannuksen jälkeisellä viikolla.